Kirjoitin blogiin ehdotuksen verotuksen visiosta vuodelle 2035. Miltä kuulostaisi Suomi, jossa: -Ei ole perintö- ja lahjaveroa -Ansiotulojen ylimmät marginaalit 44 % -Yhteisövero 15 % Kuulostaako raikkaalta, rajulta tai uhkarohkealta? Kyseessä ei ole ihmetemppu vaan dynaamiseen talousajatteluun nojaava, asteittain toteutettava polku, jolla vauhditetaan kasvua. Miksi Suomessa keskustellaan niin vähän siitä, miltä verotuksemme näyttää 10 vuoden päästä? ek.fi/ajankohtaista/blogit/s…

Alustavia lukuja v. 2022: BKT/asukas 🇩🇰 55 225 🇸🇪 52 549 🇫🇮 46 763 Velka/BKT 🇩🇰 33,7 % 🇸🇪 32,1 % 🇫🇮 73,0 % Rahoitusjäämä/BKT 🇩🇰 +1,8 % 🇸🇪 +0,2 % 🇫🇮 -0,8 % Veroaste 🇩🇰 42,7 % 🇸🇪 41,5 % 🇫🇮 43,2 % Työllisyysaste 🇩🇰 76,8 % 🇸🇪 77,1 % 🇫🇮 73,8 % Suomi voi parantaa. #vaalit2023

Jos Helsingissä kaksilapsinen yksinhuoltaja siirtyy kokoaikatyöhön: Bruttopalkka €/kk 1500 -> 2500 Nettopalkka €/kk 1956 -> 1988 Vain 32 euroa enemmän käteen. Marginaalivero jäätävä 97 %. Kyllä meidän Suomessa pitäisi kannustaa selvästi nykyistä enemmän työntekoon.

Bruttopalkasta jää nettona käteen: 2 500 € -> 1 964 € 5 000 € -> 3 278 € Nettopalkkojen erotus vain n. 1 300 €. Kireä verotus syö rajusti kannustimia.

Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot bruttona/kk v. 2020: Alin desiili: 2262€ Mediaani: 3217€ Ylin desiili: 5357€ Nettona noin: Alin desiili: 1830€ Mediaani: 2280€ Ylin desiili: 3350€ Alimman ja ylimmän desiilin ero n. 1500€. Verotamme työntekoa kovalla kädellä.

SDP ei Marinin mukaan esitä veronkiristyksiä yrityksille vaan niiden omistajille. Tämä ei kuulemma vaikuta yritysten kasvuun. Hiljaiseksi vetää. Olisi hyvä, jos kaikki ymmärtäisivät yritystoiminnan perusasiat. #vaalit2023 #vaalitentti

Hyviä uutisia! Vahvistettujen koronavirustartuntojen 7 päivän liukuvan keskiarvon huippu on Suomessa nyt tiistai 24.3. Koronavirus ei tämän perusteella vaikuta kiihdyttävän eksponentiaalisesti. Liikkumisrajoitukset hillitsevät taudin etenemistä entisestään. Kyllä tästä selvitään!

Suomi vs. Viro suhteessa BKT (2020): Veroaste 🇫🇮43 % 🇪🇪33 % Julkiset menot 🇫🇮54 % 🇪🇪39 % Julkinen velka 🇫🇮70 % 🇪🇪19 % Lisäksi asenneilmapiiri kasvuun, uudistumiseen ja riskinottoon Virossa Suomea parempi. Näkyy esim. nopeutena reagoida. Miten pärjäämme kilpailussa jatkossa?

Bruttopalkasta jää nettona käteen: 2 500 € -> 1 964 € 5 000 € -> 3 278 € Nettopalkkojen erotus n. 1 300 €. Kireä verotus syö kannustimia.

Lukuja tälle vuodelle (Lähde: Nordea) Vaihtotase per BKT 🇩🇰 +8,2 % 🇸🇪 +3,3 % 🇫🇮 -0,7 % Julkisen sektorin jäämä per BKT 🇩🇰 +0,9 % 🇸🇪 +0,7 % 🇫🇮 -0,8 % Julkinen velka per BKT 🇩🇰 32,5 % 🇸🇪 31,0 % 🇫🇮 68,4 % Milloin ryhdistäydymme taloudenpidon suhteen?

”Mihin perustuu semmoinen ajatus, että työntekijät saavat lopettaa työnteon, jos hallituksen politiikka ei miellytä?” kysyi Ben Zyskowicz eilen eduskunnassa. Siinäpä on erinomainen kysymys. Suomen on hyvä mennä monessa suhteessa enemmän suuntaan ”omalla rahalla, omalla ajalla”.

Tämän päivän Karjalaista on vaikea lukea nauramatta.

Miljonäärejä: 🇸🇪 570 000 🇩🇰 307 000 🇳🇴 177 000 🇫🇮 85 000 (USD, Credit Suisse 2021) Arvatkaa, missä maassa ehdotetaan miljonääriveroa? Meidän pitää pystyä parempaan.

Lukuja tälle vuodelle Nordean ennusteesta: BKT: 🇩🇰 +3,5 % 🇸🇪 +3,0 % 🇫🇮 +2,0 % Julkisen talouden jäämä/BKT 🇩🇰 +0,4 % 🇸🇪 +0,1 % 🇫🇮 -2,1 % Julkinen velka/BKT 🇩🇰 34 % 🇸🇪 33 % 🇫🇮 66 % Vaihtotase/BKT 🇩🇰 +7,2 % 🇸🇪 +5,1 % 🇫🇮 +0,7 % Meidän pitää pystyä parempaan. Mahdollisuuksia on.

YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen ampui tänään Ukrainaan massiivisen määrän raketteja. Onhan tämä absurdia, ettei terroristivaltio Venäjää saada ulos turvallisuusneuvostosta. Toivottavasti Ukrainan vaatimus menee läpi.

”En ole koskaan ymmärtänyt, miksi on "ahneutta" haluta pitää ansaitsemansa rahat, mutta ei ahneutta haluta ottaa jonkun toisen rahaa.” -Thomas Sowell Erinomaisesti sanottu.

Esimerkki palkansaajan ansiotuloverotuksen ylikireästä progressiosta Suomessa: Kk-palkka eur/kk, verot eur/v 2 800 €, 8 140 € 4 160 €, 16 209 € (x2) 5 440 €, 24 379 € (x3) 6 720 €, 32 671 € (x4) 7 920 €, 40 407 € (x5) 9 120 €, 48 944 € (x6) Suurituloisimmalla on 3,3-kertaiset bruttotulot, mutta 6-kertaiset verot. Ts. yksi suurituloisin maksaa yhtä paljon veroja kuin kuusi likimain keskituloista.

Hieno esitystapa koronarokotteiden toimivuudesta.

Julkisen velkasuhteen muutos vuodesta 2019 vuoteen 2023, lähde: IMF 🇩🇰 -3 %-yks. 🇸🇪 -3 %-yks. 🇫🇮 +10 %-yks. Velkasuhteet vuonna 2023: 🇩🇰 30 % 🇸🇪 32 % 🇫🇮 75 % Yli puolet pienemmillä velkasuhteilla 🇩🇰 ja 🇸🇪 lisäävät liikkumatilaa tulevaisuutta varten. 🇫🇮 pitää tehdä samoin.

Opiskelijat joutuvat tinkimään asumistoiveistaan. Nyt kiinnostaa aiempaa enemmän soluasunnot ja asunnot kauempana keskustasta, uutisoi HS. Kukapa olisi arvannut, että kun toisilta saadut rahat vähenevät niin edullisemmatkin ratkaisut alkavat kiinnostamaan?

YLE ja HS kirjoittavat tänään Sorsa-säätiön tutkimuksesta. Toivottavasti kukaan ei muodosta mielipidettään vain näiden uutisten perusteella. Tässä muutama fakta taustaksi monipuolistamaan kuvaa: -Suomi laskee ylimpiä marginaaleja ensi vuoden alusta 58 % -> 52 %. Tätä on suositeltu vuosien ajan, sillä Suomessa ylimmät marginaalit ovat maailman korkeimpien joukossa. -Vertailun vuoksi IMF suositti vuonna 2017, että ylin marginaali saisi olla maksimissaan 44 %. OECD maiden keskiarvo on n. 35 %. Suomi on siis selvästi yli maksiminkin veromuutoksen jälkeen. -14 % eniten tienaavista maksoi 49 % kaikista tuloveroista. Julkisista nettotulonsiirroista ylin tulokymmenys maksaa leijonanosan. -Suomi tasaa verotuksella tuloja kaikista OECD-maista eniten. -Veron kevennyksen itserahoitusaste on hyvin todennäköisesti yli 100 %. Toisin sanoen laskemalla verotusta saadaan nykyistä enemmän verotuloja. Tuore tutkimustieto viittaa tähän ja tästä alkaa vihdoin olla yleinen konsensus taloustieteilijöiden keskuudessa. -Esim. tki-rahoituksesta tarvitaan enemmän irti. Siksi myös työnteon kannustimet ovat hyvin tärkeitä. -Suomessa ei ole ollut kasvua lähes 20 vuoteen. Verotuksen keventäminen saa aikaan lisää työtä, kannustaa kouluttautumaan ja etenemään uralla. Samalla vahvistuu julkinen talous verotulojen kasvun myötä. Näitä em. asioita ei tuoda lainkaan esiin jutuissa. Jutuissa on tutkimuksen pohjalta kehystettynä veron keventäminen vain 200 henkilön hyödyksi, ja luotiin kuva räikeästä epätasa-arvosta. Suomessa tuloeroja mittaava gini-kerroin on pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa eikä ole muuttunut viimeiseen 20 vuoteen. Ajatelkaa jos ihmiset ovat vain tämän uutisoidun tiedon varassa? Samalla herää kysymys, miten voidaan käydä verotukseen liittyvää keskustelua järkevästi esim. yhteisö-, osinko, tai perintö- ja lahjaverotuksesta, jos jo työn verotuksessa ollaan näin pielessä? Tässä on jokin Suomen erityispiirre, sillä ei Ruotsissa näin asioita katsota. Siellä ymmärretään kasvun ja kannustimien merkitys aivan eri tavalla kuin Suomessa. Siellä kaikkia kannustetaan tekemään enemmän, ei painamaan toisten menestystä alas. Kun kaikki tekevät enemmän, yhteiskunta voi paremmin. Ruotsi pääsi ns. rikas-köyhä vastakkainasetteluista irti noin 50 vuotta sitten. Milloinkahan me pääsemme Suomessa? Näistäkin jutuista kun syntyy kuva, että Suomelle menisi paremmin, jos täällä olisi vähemmän vaurautta.

Kun suomalainen näkee nämä faktat, niin ensimmäinen ajatus on tietysti: ”Ei voi pitää paikkaansa.” 1/14

SDP verottaisi enemmän varallisuutta ja tavoittelee Tanskan veroastetta Suomeen. Kotitalouksien keskimääräinen varallisuus vuonna 2021 (USD): 🇩🇰 426 494 🇫🇮 186 208 Suomen kannattaisi ensin kiriä Tanskan tasolle varallisuudessa ennen kuin edes ehdotetaan kireämpää verotusta.

Suomi vs. Viro suhteessa BKT vuonna 2022: Veroaste 🇫🇮43 % 🇪🇪33 % Julkiset menot 🇫🇮54 % 🇪🇪40 % Julkinen velka 🇫🇮75 % 🇪🇪17 % Virossa asenneilmapiiri kasvuun, uudistumiseen ja riskinottoon myös hyvällä tasolla. Ei ihme, että Viro menestyy. Samaa menestymisen nälkää ja ketteryyttä tarvitaan Suomeenkin.

Jopa 100 000 työttömän ei kannata mennä Suomessa töihin, kertoo YLE. Miten ihmeessä meillä on tällaiseen varaa?

Päivän Helsingin Sanomien paperilehden talousosion pääuutisessa kerrotaan, kuinka kommunismi on hyvä asia ja kapitalismi pahasta. Hiljaiseksi vetää. Historiaa kannattaa lukea.

Ruotsissa julkisen velan suhde laskee v.2020 vuoteen 2023 40 % -> 33 % ja naapurimaan valtiovarainministeri haluaa keventää tavallisten ihmisten ansiotuloverotusta. Suomessa velkasuhde nousee vastaavasti 69 % -> 72 % ja meillä väläytellään vain veronkorotuksia. On siinä eroa.

Ruotsissa pyritään vaurastumaan varallisuutta kerryttämällä. Suomessa pyritään vaurastumaan varallisuutta jakamalla. Jokainen voi pohtia, kumpi tuottaa paremman lopputuloksen.

Professori Määttänen nosti hyvin esiin, että voisi kysyä myös, miten suurta julkista sektoria ylipäänsä Suomessa tarvitaan? Toimittaja vastasi, että ei mennä nyt siihen vaan pysytään veroissa. Suomi on liian valtioriippuvainen maa. #yleastudio

Palkka- ja palkkiotulot helmikuussa 2023 Tilastokeskuksen mukaan: Alin 25 %: 2 207€ tai vähemmän Mediaani: 3 076€ Ylin 25 %: 4 233€ tai enemmän Nettona noin: 1 860€ 2 350€ 2 970€ eli n. 1 100€ erottaa alimman neljänneksen ylimmästä neljänneksestä. Pieni on välys.

Demarit tavoittelevat: -4 päivän työviikkoa 5 päivän palkalla -Velanottoa vielä pari vuotta niin kaikki ratkeaa paremmaksi -80 % työllisyysastetta ilman keinoja -2 % talouskasvua yrittäjien verotusta kiristämällä Taitaa H. C. Andersenin sadutkin hävitä näille kertomuksille.

”Onko oikeudenmukaista muita kohtaan, että Suomessa terve ihminen voi elää pysyvästi sosiaalitukien varassa?”, HS-tentissä kysyttiin. Eihän tuohon kysymykseen ole kuin yksi oikea vastaus. Muistelkaapa, mitä Ruotsin sosiaalidemokraattinen pääministeri Andersson sanoi muutama vuosi sitten: ”Jokaisen lapsen on nähtävä vanhempansa tekemässä töitä ja osallistumassa yhteiskunnan rakennukseen. Se antaa ylpeyttä, tärkeitä esikuvia, mutta myös käsityksen siitä, mitä itseltä eräänä päivänä odotetaan.” Juuri näin.

Työllisyystoimissa on eroa: Rinne/Marin: +36 000 työllistä ja +0,13 mrd. € julkiseen talouteen. 4 vuodessa. Orpo: +74 000 työllistä ja +1,7 mrd. € julkiseen talouteen. Alle vuodessa. Moneen kotiin tulee työtä ja toimeentuloa. Samalla vahvistuu valtiontalous. Suunta on hyvä.

Esimerkki palkansaajan ansiotuloverotuksen ylikireästä progressiosta Suomessa: Kk-palkka eur/kk, verot eur/kk 2 800 €, 656 € 4 080 €, 1 295 € (x2) 5 360 €, 1 972 € (x3) 6 560 €, 2 625 € (x4) 7 760 €, 3 278 € (x5) 8 800 €, 3 919 € (x6) Suurituloisimmalla on 3,1-kertaiset bruttotulot, mutta 6-kertaiset verot. Toisin sanoen, yksi suurituloisin maksaa yhtä paljon veroja kuin kuusi melkein keskituloista.

Vain 34 % suomalaisista maksaa enemmistölle etuudet ja palvelut. Maksajia on siis aivan liian vähän. Huomioikaa erityisesti yrittäjät (4 %), jotka ottavat riskiä myös kaikkien muiden puolesta.

Perheettömälle, n. 3900 euroa/kk bruttona tienaavalle palkansaajalle jää 100 euron bruttolisätulosta nettona käteen: 🇪🇪 79 € 🇺🇸 74 € 🇸🇪 67 € 🇫🇮 51 € Lähde: Veronmaksajat Muissa maissa keskipalkkaisia kannustetaan lisäämään työntekoa selvästi Suomea enemmän. Suomessakin työnteko kiinnostaisi enemmän, jos itselle jäisi isompi siivu itse tienatuista rahoista.

Suomen suurin sanomalehti viittaa tänään pääkirjoituksessaan veronalennusten dynaamisten vaikutusten olevan paroni von Münchhausenin temppu. Hyvä, että veronkevennysten vastarinta tuodaan näin selkeästi esiin. Samalla osoittaa hienosti sen, kuinka kaukana olemme keskustelussa Ruotsista. Jokaisen kannattaisi kysyä, miten tähän yhteen maailman kireimmin verottavista maista saadaan kasvua lähes 20 vuoden jälkeen, ellei myös verotusta kevennetä? Mielenkiintoista seurata, miten tämä HS pääkirjoitus vanhenee ajan myötä.

Suomi vs. Viro suhteessa BKT (2021, OECD & IMF) Veroaste 🇫🇮 43 % 🇪🇪 34 % Julkiset menot 🇫🇮 56 % 🇪🇪 41 % Julkinen velka 🇫🇮 73 % 🇪🇪 18 % Asenteet kasvuun, uudistumiseen ja riskinottoon Virossa myös Suomea paremmat. Suomeen tarvitaan samaa draivia, jotta pärjäämme kilpailussa.

Venäjän pommituksessa tuhoutui tänään lasten- ja äitiysklinikka. 17 haavoittui, mukana synnyttämässä olleita naisia, kertoo YLE. Voiko alemmas enää vajota?

”Wahlroosin mukaan taloustiede on yksiselitteinen: jos sijoittamiseen, omistamiseen, työntekoon ja tutkimukseen kohdistettuja veroja lasketaan, saadaan enemmän sijoituksia, pääomia ja työtä. Hän on entinen kansantaloustieteen professori.” ”Meidän epäonneksemme meillä on Suomessa taloustieteen professoreita, joiden kuuluisi olla töissä sosiologian laitoksella.” Kauppalehti 27.2.2025

Ruotsissa perintövero poistettiin demarivetoisen hallituksen johdolla 20 vuotta sitten. Tämän päätöksen seurauksena mm. pääomamarkkinat ovat kasvaneet ja kasvuyritysten rahoitus parantunut. Tämä päätös on auttanut Ruotsin talouden hyvään kukoistukseeen Euroopan mittakaavassakin ja ihmisten hyvinvointi on lisääntynyt. Ruotsi ymmärsi, että kun pääomaa voi siirtää yhdessä tiedon, arvojen, verkostojen kanssa seuraavalle sukupolvelle, yrittäjyys alkaa lisääntyä ja investoinnit lähtevät liikkeelle. Samalla yhteiskuntaan syntyy lisää pitkäjänteisiä ja sitoutuneita vastuunkantajia. Yksilöiden vaurastuminen hyödyttää koko kansakuntaa. Kuvaavaa, että tässä Suomea koskevassa jutussa ei puhuta sanallakaan perintöveron poiston tuomista mahdollisuuksista ja kasvusta. Tuodaan esille vain oikeudenmukaisuutta sekä sukutilojen periytymistä. Kasvun vauhdittaminen on se perintöveron tärkein seikka, jonka Ruotsin esimerkki osoittaa. Suomessa, jossa henkeä kohden kasvua ei ole ollut 17 vuoteen, varallisuus on vähäistä ja yrittäjähenkisyydessä riittää petrattavaa, luulisi nämä mahdollisuudet kiinnostavan enemmän. Meillä on Suomessa enemmän voitettavaa kasvun tavoittelussa sallimalla vaurastuminen kuin tuijottamalla sitä, että kaikki saavat saman verran ja vuosi vuodelta vähemmän, kun talous ei kasva. kauppalehti.fi/uutiset/kl/51…

Suomella on Pohjoismaista -Korkein julkinen velkasuhde -Alijäämäisin julkinen talous -Matalin työllisyysaste -Vanhin väestö -Heikoin kasvupotentiaali -Pienin maahanmuutto -Eniten syrjäytyneitä nuoria Joidenkin mielestä tämä korjaantuu vain velkaantumalla lisää. Ei. Uudistamalla.

Toimittaja kysyy Li Anderssonilta: Teistä on tässä suhdannetilanteessa ja kasvun kannalta järkevää kiristää yrittäjien verotusta 2,5 mrd. eurolla? Vastaus: Kyllä. Aikamoista. Kuulostaa, että yrittää saa, kunhan ei vain menesty ja luo kasvua. #vaalit2023 #ylevaalit

Kauppalehti tänään: Suomen tiet ovat olleet viimeksi yhtä huonossa kunnossa 1990-luvun lopussa. Jos rahaa ei löydy lisää, joudutaan 10000 kilometriä (n. 20%) päällystettyjä teitä muuttamaan lähivuosina sorateiksi. Pohtikaapa, miten paljon jäämme jälkeen Ruotsia ja Tanskaa.

Perintö- ja lahjavero poistettiin Ruotsissa demaripääministerin johdolla 20 vuotta sitten. Perusteluna oli tuolloin yritysten sukupolvenvaihdosten helpottaminen. Tuon päätöksen myötä ruotsalaiset ovat perineet paremman maan. Suomessa tätä ei olla taidettu vielä huomata. #yleastudio

Vuosi sitten silloinen pääministeripuolue tavoitteli: -4 pv työviikkoa 5 pv palkalla -Velanottoa vielä pari vuotta ja kaikki ratkeaa paremmaksi -80 % työllisyysastetta ilman keinoja -2 % talouskasvua yrittäjien verotusta kiristämällä Vuodessa tapahtunut iso muutos parempaan.

”Kansa tyrmää suurituloisten verohuojennukset”, kertoo päivän HS-gallup. Jutussa esimerkkeinä käytettyjen palkansaajien maksamat verot vuodessa noin: 3 000 brutto/kk: 9 000 euroa 15 000 brutto/kk: 91 500 euroa Kun suurituloisilla verotus kevenee ensi vuonna vuositasolla 5250 euroa, maksavat silti lähes saman verran veroja kuin 10 keskituloista. Kuinkahan moni gallupin vastaaja hahmotti tämän? Lisäksi, 1990-luvulta lähtien veronkevennyksiä on painotettu pieni- ja keskituloisiin. Nämä tuloluokat hyötyneet suhteellisesti eniten, vaikka ylimpien marginaalien kevennys otetaan huomioon. Vielä riittää tekemistä, että tässä maassa ymmärrettäisiin yksityisen, kotimaisen pääoman merkitys, jos edes palkansaajan verotuksen keventäminen ylimmissä tuloluokissa ei saa suomalaisten laajaa hyväksyntää.

Alle 30 000 euroa vuodessa tienaavat: 52 % tulonsaajista 11 % tuloveroista Yli 100 000 euroa vuodessa tienaavat: 3 % tulonsaajista 25 % tuloveroista Suurituloiset maksavat kokoonsa nähden todella suuren siivun Suomen tuloveroista.

Etteivät perusasiat unohtuisi, niin kertauksena todettakoon: -Yhteiskunnassa mikään ei ole ilmaista. Aina joku maksaa lystin. -Kukaan terve ihminen ei voi Suomessa elää pysyvästi sosiaalitukien varassa. -Mitä pidemmälle välttämättömiä korjaustoimia julkisen talouden vahvistamiseksi lykätään, sitä suuremmaksi kasvavat tarvittavat korjausliikkeet.

Kuvaavia nuo Suomen ja Ruotsin ensi vuoden valtion budjetin jäämät: 🇸🇪 +8 mrd. euroa 🇫🇮 -8 mrd. euroa Meidän on ensi keväänä päästävä taloudenpidossa Ruotsin peesiin.

Esimerkkilaskelma valtion velan korkomenoista vuoteen 2030. Vuonna 2030 korkomenot olisivat jo 7 mrd. euroa, jos keskikorko olisi 3,5 % ja valtion lainakanta 200 mrd. euroa. Seinä nousee pystyyn. Ei ihme, että suomalaiset ovat hyvin huolissaan valtion velkaantumisesta. Syystäkin.

Varallisuuden keskiarvo (USD) aikuista kohden vuonna 2022: 🇩🇰 409 954 🇸🇪 296 800 🇳🇴 385 338 🇫🇮 179 986 Miljonäärejä (USD), henkeä: 🇩🇰 366 000 🇸🇪 467 000 🇳🇴 352 000 🇫🇮 93 000 Lähde: UBS Suomalaisten vaurastumista kohti pohjoismaista tasoa kannattaa edistää kaikin tavoin.

35 % suomalaisista ajattelee, että sijoittaminen, osakkeet ja rahastot ovat varakkaiden kasinopeliä. Lähde: EVA Sanattomaksi vetää.

Väite: Yhteiskunta on reilu, kun varallisuus on jaettu tasaisesti. Väitteen kanssa samaa mieltä olevien osuus: 🇳🇴 22 % 🇩🇰 22 % 🇸🇪 29 % 🇫🇮 37 % Lähde: European Social Survey (Wave 9/2018) Muissa Pohjoismaissa menestymiseen suhtaudutaan selvästi Suomea kannustavammin. Tämä asenne ei voi olla heijastumatta myös menestymiseen talouden saralla. Toivottavasti pääsemme Suomessa tässäkin suhteessa piakkoin pohjoismaiselle tasolle.

Tänään Brysselissä kuultua: 82 % saksalaisyrityksistä käyttää yhä faksia. Näistä 33 % käyttää faksia usein tai hyvin usein. Aika pysäyttävät lukemat vuonna 2023.

Julkinen velka/BKT vuodesta 2020 vuoteen 2028 (IMF Fiscal Monitor): 🇩🇰 42 % -> 32 % 🇸🇪 40 % -> 30 % 🇩🇪 68 % -> 60 % 🇫🇮 75 % -> 82 % Meillä taitaa olla eri suunta. Meidän pitää ottaa muista maista mallia parempaan taloudenpitoon.

Kuvitellaan esimerkkinä tilanne, jossa koulun arvosanoihin sovellettaisiin progressiivisen verotuksen kaltaista asteikkoa. Arvosana → ”verotettu” arvosana 4 → 4 5 → 5 6 → 6– 7 → 6½ 8 → 7 9 → 7½ 10 → 8– Kuinkahan moni oppilas jaksaisi ponnistella parempien numeroiden eteen, jos järjestelmä tasaisi suoritukset lähes samalle viivalle? Kuinkahan paljon suomalaisesta lahjakkuudesta ja osaamisesta jäisi tässä mallissa hyödyntämättä? Onneksi koulussa oma työ näkyy täysimääräisesti omissa tuloksissa. Sama periaate, kannustimet ja omien ansioiden merkitys, olisi hyvä pitää mielessä myös muualla yhteiskunnassa.

Suomi on maailman kärkeä tulojen tasaamisessa eivätkä tuloerot ole hievahtaneetkaan 20 vuoteen, mutta silti halutaan yhä kireämpää verotusta tasaamaan tuloeroja. Miksei keskitytä työllisyyteen, jossa olemme räikeä alisuorittaja? Näin lisättäisiin ihmisten hyvinvointia.

Vuonna 2019 perintöjen mediaani oli 13700 euroa. Keskiarvo 39734 euroa. Eiköhän tässä pääomaköyhässä maassa olisi tärkeämpää keskittyä lisäämään ihmisten varallisuutta eikä tekemään kaikista yhtä köyhiä.

”Varakkaimpien yrittäjien muuttoliike Suomesta on kiihtynyt”, kertoo Kauppalehti. Hienoa, että tästä on nyt tuoretta tutkimustietoa. Yhteensä maasta on lähtenyt yritysvarallisuutta 2,4 mrd. euroa (luku kirja-arvo eli on vielä alakanttiin). Ruotsissa pääomapako saatiin aikanaan käännettyä voitoksi poistamalla mm. perintö- ja lahjavero. Ruotsin talous kukoistaa. Suomikin voi valita, haluammeko tänne lisää pääomaa, kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia vai ajammeko niitä edelleen pois ulkomaille. 1/2

Keskimääräinen varallisuus aikuista kohden vuonna 2023 (USD). TOP 25 maiden joukossa: 🇩🇰 6. 🇳🇴 9. 🇸🇪 15. Lähde: UBS 2024 🇫🇮 ei valitettavasti näy koko listalla. Suomessa pitää muuttaa puhe tulonjaosta kohti tulonmuodostusta. Näin saadaan varallisuuskin kasvamaan kohti muiden Pohjoismaiden tasoa.

Verottavan perinnön alaraja lapselle vuonna 2020 (USD): 🇺🇸 11 580 000 🇩🇪 456 879 🇫🇮 22 844 🇸🇪 ja 🇪🇪 selviävät kokonaan ilman perintöveroa. Lähde: OECD

Muissa Pohjoismaissa ihmiset vaurastuvat ja suomalaiset jäävät entistä enemmän jälkeen. Milloin ryhdytään ottamaan kiinni?

Hyvin hämmentävää, että ongelmaksi koetaan, jos yhteiskunta ei maksa aloittaneelle opiskelijalle yksiötä Turun keskustasta. Ennen kelpasi halvat soluasunnot. Miksi ei nyt? Pitäisikö meidän ylipäänsä käydä keskustelua siitä, mikä on riittävä yhteiskunnan tarjoama minimitaso?

Valtionvelka v. 2023: Velka: 156 mrd. Korkomenot: 1,5 mrd. Tänään 10 v. korko +2,39 % Pelkästään tämän päivän korkotasolla lähivuosina noustaan korkomenoissa n. 4 mrd. Mutta tulevina vuosina velkaantuminen vain kiihtyy. Piru on irti, kun tämä yhdistyy nouseviin korkoihin.

Väite: Yhteiskunta on reilu, kun kovasti töitä tekevät ansaitsevat enemmän kuin muut. Väitteen kanssa samaa mieltä olevien osuus: 🇩🇰 86 % 🇳🇴 82 % 🇸🇪 78 % 🇫🇮 75 % Lähde: European Social Survey (Wave 9/2018) Muissa Pohjoismaissa kovaan työntekoon suhtaudutaan Suomea kannustavammin. Ei ihme, että nämä muut menestyvät.

Millä keinoilla SAK saisi kasaan 6 mrd. euroa ja 100 000 uutta työllistä, kysyy hyvin toimittaja. Vastauksessa kuuluu aikuiskoulutustuki ja työhyvinvointi. Jokainen voi pohtia, ovatko nuo keinot riittävät. #yleastudio

”Rikkaimmille suomalaisille puuhataan etua, joka repisi eron tavalliseen kansaan”, kirjoittaa HS tänään. Pohtikaapa, jos juttu aiheesta olisi kirjoitettu ns. ruotsalaiseen tapaan esim. näin: Suomi on vihdoin tasaamassa puntit Ruotsin kanssa ja pohtii perintö- ja lahjaveron poistamista. Tämä on erinomainen uutinen. Näin saadaan yritysten fokusta kasvuun, pääomat kertymään sekä kasvuyrityksille paremmin rahoitusta. Koko Suomi hyötyy kun yritysten arvot nousevat ja talous ja työllisyys kääntyvät pitkän horroksen jälkeen kasvuun. Kasvuyritysten arvonnousu on nimenomaan toivottava asia. Vain talouskasvu auttaa nostamaan kaikkien elintasoa. Suomen kireä verotus tasaa joka tapauksessa voimakkaasti jo ennestään pieniä tulo- ja varallisuuseroja. Vastakkainasettelua korostavasta keskustelusta on päästy katsomaan kokonaisuutta kuten Ruotsissa alettiin tehdä jo 50 vuotta sitten. Olemme vihdoin siirtymässä aikaan, jossa yksityisen, kotimaisen pääoman annetaan kertyä ja hyväksymme yritysten omistajien vaurastumisen, koska se hyödyttää koko Suomea. Pääomapako Suomesta saadaan vielä pysäytettyä. Onnistuihan siinä Ruotsikin. Kuulostaisiko paremmalta?

Huvittavaa, kun pelotellaan brittien veronalennusten olevan vaarallista Suomessakin. Vertailuksi kokonaisveroaste v. 2020 (OECD): 🇬🇧 32,8 % 🇫🇮 41,9 % Suomessa selvä kannustinongelma, johon auttaa työn verotuksen keventäminen. Löperö taloudenpito on se riski. Aina. Myös meillä.

Ruotsin entinen valtionvarainministeri Kjell-Olof Feldt kirjoitti vuonna 1994: ”Meitä sosialidemokraatteja on aiheellisesti syytetty siitä, että haluamme mahdotonta: rikkaita yrityksiä, mutta köyhiä yrittäjiä ja yritysten omistajia.” Vuonna 1996 hän kirjoitti: ”Sosialidemokraattiselle puolueelle tärkeintä on hyväksyä se, että menestyvät ja kasvavat yritykset myös tarkoittavat omistajien kasvavia tuloja ja varallisuutta. Ja että nämä seuraukset ovat itse asiassa olennainen osa ihmisten halukkuutta perustaa ja johtaa yrityksiä.” Tästä on noin 30 vuotta. Miltähän Ruotsin talous näyttäisi nyt, jos näitä oivalluksia ei olisi syntynyt. Samalla on syytä toivoa, että nämä oivallukset ymmärrettäisiin pian Suomessa.

Vain 34 % suomalaisista rahoittaa työtä ahertamalla enemmistön etuudet ja palvelut. Maksajia on siis aivan liian vähän. Katse erityisesti yrittäjiin (4 %), jotka ottavat riskiä myös kaikkien muiden puolesta. Jos ehdottaa lyhyempää työviikkoa, olisi hyvä kertoa, mitä se tarkoittaa pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa, joka velkaantuu raskaasti. Yhä toimiva nyrkkisääntö: Tuottavuus määrittää elintason, työllisyys/työtunnit julkisten palvelujen tason.

Argentiinan eksperimentti osoittaa, että valtion budjettitalous saadaan ylijäämäiseksi nopeastikin, jos vain halua löytyy. Milei on leikannut julkisia menoja reaalisesti -30 % ja hänen suosio on huipussaan. Mielenkiintoista seurata, miten etenee.

Antti Rinne IS tänään: minun hallitukseni alkuperäinen tavoite on toteutunut: työllisyysasteen nostolla on rahoitettu pysyvien menojen nostaminen. Onneksi VTV tarkistaa faktoja: Hallituksen työllisyystoimet vahvistaneet julkista taloutta 0,13 mrd. Tavoite oli 2 mrd. 93 % vajaa.

Suomessa puhutaan hämmentävän paljon tuloeroista ottaen huomioon, että Suomessa verotus ja tulonsiirrot tasaavat tulonjakoa eniten OECD-maista. Jokaisen suomalaisen kannattaisi kysyä, onko meillä varaa näin suureen tasapäistämiseen?

Viimeisen parin vuoden aikana Suomesta on vähentynyt n. 10000 työnantajayrittäjää. Henkilöitä, jotka ottavat muidenkin puolesta riskiä. Meidän pitää kannustaa nykyistä enemmän riskinottoon ja arvostaa yrittäjiä. Muuten Suomi ei pyöri.

Tämä on hyvin hämmentävä tulos, koska Suomessa ongelma ei ole eriarvoisuus vaan vaurauden puute. Vain 11 % haluaa kasvattaa kakkua.

Yhdysvalloissa valtion roolia painetaan entistäkin pienemmälle. Saksassa suunta voi olla vaalien jälkeen samanlainen. Argentiina on jo tuoreeltaan näyttänyt, että valtiovetoisuutta vähentävät uudistukset tuottavat tulosta. Suomen on hyvä ottaa mallia ja vähentää valtioriippuvuuttaan. Tällöin ihmiset turvautuisivat enemmän toisiinsa valtion sijaan ja kantaisivat enemmän vastuuta itsestään.

84 % suomalaisista pitää lisääntynyttä maahantuloa itärajalla merkittävänä uhkana Suomen turvallisuudelle. 75 % kannattaa itärajan sulkemista kokonaan. Lähde: HS Selvät numerot. Suomalaiset ovat tolkun kansaa.

Jos Helsingissä yksinhuoltaja siirtyy kokoaikatyöhön, palkka nousisi esimerkkilaskelmassa 1500€ -> 2500€, mutta käytettävissä olevat tulot vain 32€. Kannustinloukut hyvin todellisia. Meidän pitää kannustaa nykyistä selvästi enemmän lisätyön tekemiseen. #vaalit2023 #mtvvaalit

Saksassa ihmetellään, miksi Argentiinan hyvä kehitys ei mediaa kiinnosta. Köyhyysasteen nousu herätti aiemmin isot otsikot, mutta sittemmin sen nopea aleneminen ei tunnu enää kiinnostavan. Ei ole Suomessakaan ollut suurta intoa kertoa tästä hyvästä kehityksestä. Miksiköhän?

Vaalituloksen perusteella todelliset voittajat taitavat olla lapset ja tulevat sukupolvet. Heille turvataan hyvinvointiyhteiskunnan palvelut jatkossakin laittamalla velkaantuminen kuriin. Tämä on enemmän kuin myönteinen asia. Luo tulevaisuudenuskoa.

Tällaista puhetta Suomen valtionvarainministeriltä on ilo kuulla. Hyvä, että nyt kannetaan vastuuta, vaikka siitä ei kaikilta kiitosta heru.

Holtittoman velkaantumisen vaaroista varoiteltiin. Nyt kaikki näkevät miksi.

Osakesäästötileistä: Tileille olevat varat (mrd. euroa) 🇸🇪 145 🇫🇮 3 Tilien määrä (%, suhteessa väestöön) 🇸🇪 36 % 🇫🇮 7 % Kansankapitalismi kukoistaa Ruotsissa. Suomi tulee onneksi hyvää tahtia perässä, sillä etenkin nuoremmissa ikäluokissa sijoittamisen päälle ymmärretään aiempaa enemmän.

Ruotsalaisten kelpaa esitellä näitä lukuja. Viimeisen 25 vuoden aikana veroaste on laskenut, kasvua hidastavia veroja on poistettu ja samaan aikaan verotulot ovat kasvaneet. Ruotsissa on ymmärretty, että kevyempi ja paremmin suunniteltu verotus nopeuttaa vaurauden kasvua. Milloinhan sama ymmärretään Suomessa? Kuva: Svenskt Näringsliv

Hyviä uutisia! Vieläkään ei vaikuta, että koronavirus kiihdyttäisi eksponentiaalista vauhtia. Samaan aikaan testaamismäärät ovat kasvaneet, keskustelu exit-strategiasta on jo käynnissä ja suomalaiset tekevät tiukassa paikassa hyvää yhteistyötä. Erinomaista. Tästä selvitään.

Tätä valtiovarainministerin tekstiä on veronmaksajien ilo lukea. Ryhtiliikettä Suomen julkinen talous todella tarvitseekin. Näin vahvistetaan myös nuorempien ja tulevien sukupolvien uskoa tulevaan. vm.fi/-/vm-n-sisaiset-budjet…

Ukrainan mukaan Venäjä on käyttänyt lapsia ihmiskilpinä siirtäessään joukkojaan pois ukrainalaisista kaupungeista, kertoo HS. Ei taida ihminen kyetä enää tämän alemmaksi vajoamaan.

Suomalaisten mielestä todennäköisin keino vaurastua (% vastaajista): Lottovoitto 39 % Kulukuri ja säästäminen 37 % Perintö 18 % Hyväpalkkainen työ 16 % Sijoittaminen 12 % Yrittäjyys 9 % Hyväksytyin tapa vaurastua: Lottovoitto 29 % Yrittäjyys 22 % Perintö 18 % Lähde: Danske Bank Lottovoitto on molemmissa sijalla 1. Karmeaa luettavaa. Vielä riittää taloustaidoissa ja sijoittamisen ymmärtämisessä tekemistä. Onneksi nuorissa on nähtävissä hyvää kehitystä, kun raha-asiat ja taloustaidot kiinnostavat. Mennään kohti parempaa.

Tämä Karjalaisessa kesällä 2019 ollut tositarina naurattaa vieläkin. #vaalit2023

”SDP loihtii miljardeja lähes tyhjästä”, kirjoittaa HS tänään. Tämä on hyvä muistutus siitä, miksi Rinne/Marinin aika oli tuskallista seurattavaa vastuullisen taloudenpidon kannattajille. Suomi on mennyt valtavasti myönteisempään suuntaan viimeisen vuoden aikana uskottavamman talouspolitiikan ansiosta. Toivottavasti tämä uskottava linja jatkuu.

Argentiina näyttää maailmalle esimerkkiä, mikä on mahdollista. Kuvissa punaisella pystyviivalla näkyy presidentti Milein nousu valtaan. Kunnon leikkaukset julkisiin menoihin alkavat näkyä jo parempana kehityksenä usealla mittarilla. Köyhyysastekin tippunut merkittävästi. Ei ihme, että Milein kannatus oli tammikuussa huipussaan. 1/2

Hämmentävän vähän kiitosta saa, kun palkansaajilla jää ensi vuonna verotuksen keventämisen myötä enemmän palkasta käteen. Tämä verotuksen keventämisen suunta on hyvä. Ihmisten hyvä saada päättää enemmän itse, mihin itse tienatut rahat käyttää.

MTV:n toimittaja kysyy, mitkä ovat palkasaajapuolen keinot kasvun vauhdittamiseksi? Vastaus: Lisää kuluttajien luottamusta, palkankorotuksia, verotuksen kiristämistä, aikuiskoulutusta, maahanmuuttoa ja asuntorakentamista. Jokainen voi itse arvioida, miten Suomen talous lähtisi näillä keinoilla 17 vuoden paikallaan polkemisen jälkeen kasvuun.

SDP haluaa 80 % työllisyysasteen ja kiristää yrittäjien verotusta. Kuka ihmisiä siinä tapauksessa työllistää, jos yksityisen sektorin työllistämisen ja omistajuuden kannustimia heikennetään? #yleastudio

Mikä on Suomen talouden iso kuva ja miksi on kiire toimia? Ketjussa perusteluita. 1/14

Tämän perusteella Suomi on ylimpien rajaveroasteiden osalta Lafferin käyrän väärällä puolella (pystyviiva sinisen huippukohdan oikealla puolella). Toisin sanoen, lisäansioiden verotuksen keventämisellä saataisiin enemmän verotuloja kuin nyt. Onko meillä varaa olla keventämättä?

Ei ole suomalaisilla veronmaksajilla varaa pitää näin kallista hallitusta. Toivottavasti seuraava on halvempi.

Hienoa, että kansalaisilta voi saada tukea muutenkin, kuin lahjomalla heitä heidän omilla rahoillaan. Gallup tukee vastuullisen talouspolitiikan harjoittamista ja välttämättömien uudistusten läpivientiä. Näin Suomi menee kohti parempaa.

Viro on ottanut Suomea nopeasti kiinni. Tätä menoa virolaisten elintaso painelee suomalaisten ohi 2030-luvun puolivälissä. Viron asenteesta kasvuun, riskinottoon ja ketteryyteen mallia meillekin?

Velkasuhde taittuu koronan jälkeen nopeasti Tanskassa ja Ruotsissa. Heillä on julkinen talous hallussa, pitkälläkin aikavälillä. Meillä on aivan eri taso ja suunta.